Viivästyskorkolaskuri
Laske paljonko myöhässä olevasta laskusta saa periä. Viivästyskorko on 10,5 % yritysten välillä ja 9,5 % kuluttajalta. Yritykseltä saa lisäksi periä 40 euron vakiokorvauksen perintäkuluista, mikä pienissä laskuissa on korkoa suurempi erä — ja se jää useimmilta perimättä.
Korko juoksee eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään ja lasketaan todellisilta päiviltä jakajalla 365. Viitekorko muuttuu 1.1. ja 1.7., joten jaksojen yli menevä viivästys lasketaan osissa. Yritysten välillä voidaan sopia korkeammastakin korosta. Suuntaa-antava laskelma, ei oikeudellinen neuvo.
Vakiokorvaus on se erä joka jää perimättä
Viivästyskorko on tunnettu. Perintälain 40 euron vakiokorvaus ei ole, ja se on pienissä laskuissa selvästi korkoa isompi erä.
Perintälain 10 e § antaa yritykselle oikeuden periä toiselta yritykseltä 40 euroa perintäkuluista heti kun maksu viivästyy. Korvausta ei tarvitse perustella todellisilla kuluilla, siitä ei tarvitse esittää erittelyä eikä perintätoimistoa tarvitse käyttää. Riittää että saatava on erääntynyt.
| Lasku | Korko 30 pv | Korko 90 pv | Vakiokorvaus |
|---|---|---|---|
| 500 € | 4,32 € | 12,95 € | 40,00 € |
| 1 000 € | 8,63 € | 25,89 € | 40,00 € |
| 2 500 € | 21,58 € | 64,73 € | 40,00 € |
| 5 000 € | 43,15 € | 129,45 € | 40,00 € |
| 10 000 € | 86,30 € | 258,90 € | 40,00 € |
Tuhannen euron laskussa kuukauden viivästyksestä kertyy korkoa noin 8,63 euroa. Vakiokorvaus on 40 euroa, eli nelinkertainen. Vasta noin viiden tuhannen euron laskussa kolmen kuukauden viivästyksellä korko ohittaa vakiokorvauksen.
Käytännön johtopäätös: jos laskutat yrityksiä ja saatavat viivästyvät säännöllisesti, vakiokorvaus on merkittävämpi kuin korko. Se kannattaa merkitä maksumuistutukseen automaattisesti.
Voimassa olevat korot
| Jakso | Viitekorko | Kuluttajalta | Yritykseltä |
|---|---|---|---|
| 1.7.2026–31.12.2026 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
| 1.1.2026–30.6.2026 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
| 1.7.2025–31.12.2025 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
| 1.1.2025–30.6.2025 | 3,5 % | 10,5 % | 11,5 % |
| 1.7.2024–31.12.2024 | 4,5 % | 11,5 % | 12,5 % |
| 1.1.2024–30.6.2024 | 4,5 % | 11,5 % | 12,5 % |
Viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön. Suomen Pankki vahvistaa sen 1.1. ja 1.7.
Miksi jakso pitää huomioida
Useimmat viivästyskorkolaskurit käyttävät yhtä prosenttia koko viivästysajalle. Se antaa väärän tuloksen aina kun viivästys ylittää vuoden- tai kesäkuun vaihteen.
Esimerkki: 10 000 euron lasku erääntyi 1.6.2025 ja maksettiin 1.8.2025. Viitekorko laski 3,5 prosentista 2,5 prosenttiin 1.7., joten kaupallinen viivästyskorko putosi 11,5 prosentista 10,5 prosenttiin kesken viivästyksen.
| Jakso | Päiviä | Korko | Kertyy |
|---|---|---|---|
| 1.6.–30.6.2025 | 29 | 11,5 % | 91,37 € |
| 1.7.–1.8.2025 | 32 | 10,5 % | 92,05 € |
| Yhteensä | 61 | — | 183,42 € |
Yhdellä prosentilla laskettuna tulos olisi joko 192,19 tai 175,48 euroa sen mukaan kumpaa korkoa käyttäisi. Ero oikeaan on 5–9 euroa, mikä on pieni mutta väärä.
Kuluttaja vai yritys
Ero ei ole vain yksi prosenttiyksikkö korossa. Kuluttajaa suojataan selvästi laajemmin.
| Kuluttajasaatava | Yritysten välinen | |
|---|---|---|
| Lisäkorko | 7 prosenttiyksikköä (korkolaki 4 §) | 8 prosenttiyksikköä (korkolaki 4 a §) |
| Korko nyt | 9,5 % | 10,5 % |
| Vakiokorvaus 40 € | ei saa periä | saa periä ilman erittelyä |
| Korkeampi sopimuskorko | ei voi sopia | voidaan sopia |
| Maksumuistutus | aikaisintaan 14 pv jälkeen, enintään 5 € | ei vastaavaa rajoitusta |
Ratkaisevaa on saatavan luonne, ei se kumpi osapuoli on isompi. Yksityishenkilölle myyty palvelu on kuluttajasaatava vaikka myyjä olisi pieni toiminimi.
Milloin korko alkaa juosta
- Sovittu eräpäivä: korko juoksee eräpäivää seuraavasta päivästä. Eräpäivä itsessään ei kerrytä korkoa.
- Ei sovittua eräpäivää: korko alkaa 30 päivän kuluttua siitä, kun lasku on lähetetty.
- Kuluttajaluotto: viivästyskorkoa voi periä vasta kun viivästystä on ollut vähintään 30 päivää.
Kolme yleistä virhettä
- Vakiokorvaus jää perimättä. Se on 40 euroa jokaisesta myöhästyneestä yrityslaskusta, eikä sitä tarvitse perustella. Kymmenen myöhästynyttä laskua vuodessa on 400 euroa.
- Korolle lasketaan korkoa. Koronkorko on pääsääntöisesti kiellettyä. Viivästyskorko lasketaan alkuperäisestä pääomasta koko ajalta.
- Korosta lisätään arvonlisävero. Viivästyskorko ja perintäkulut eivät ole vastiketta myynnistä, joten ne ovat arvonlisäverottomia. Korko lasketaan kuitenkin laskun verollisesta summasta.
Saatavan vanhentuminen
Saatava vanhenee pääsääntöisesti kolmessa vuodessa eräpäivästä. Vanhentuminen katkeaa, kun velkoja muistuttaa saatavasta tai velallinen tunnustaa sen, ja tällöin alkaa uusi kolmen vuoden määräaika.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että maksumuistutus kannattaa lähettää kirjallisesti ja säilyttää, koska se on samalla todiste vanhentumisen katkaisemisesta.
Usein kysytyt kysymykset
- Paljonko viivästyskorko on 2026?
- Kuluttajasaatavissa 9,5 prosenttia ja yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa 10,5 prosenttia vuodessa. Korko muodostuu korkolain 12 §:n mukaisesta viitekorosta, joka on 2,5 prosenttia, sekä lisäkorosta joka on 7 prosenttiyksikköä kuluttajalta ja 8 prosenttiyksikköä yritykseltä.
- Mikä on 40 euron vakiokorvaus?
- Perintälain 10 e § antaa yritykselle oikeuden periä toiselta yritykseltä 40 euron vakiokorvauksen perintäkuluista heti kun maksu viivästyy. Korvausta ei tarvitse perustella todellisilla kuluilla eikä siitä tarvitse esittää erittelyä. Se ei koske kuluttajasaatavia. Pienissä laskuissa vakiokorvaus on selvästi viivästyskorkoa suurempi erä.
- Miten viivästyskorko lasketaan?
- Kerro pääoma korkoprosentilla, kerro viivästyspäivien määrällä ja jaa 365:llä. Esimerkki: 5 000 euron lasku 45 päivää myöhässä 10,5 prosentin korolla on 5 000 × 0,105 × 45 / 365 eli 64,73 euroa. Korko juoksee eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään.
- Milloin viivästyskorko alkaa juosta?
- Eräpäivää seuraavasta päivästä, jos eräpäivä on sovittu etukäteen sitovasti. Jos eräpäivää ei ole sovittu, korko alkaa juosta 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Eräpäivä itsessään ei kerrytä korkoa.
- Miksi yritykseltä saa periä enemmän?
- Korkolain 4 a § koskee kaupallisia sopimuksia ja siinä lisäkorko on 8 prosenttiyksikköä, kun kuluttajasaatavissa se on 7. Ero on yksi prosenttiyksikkö. Taustalla on maksuviivästysdirektiivi, jonka tarkoitus on suojata erityisesti pieniä yrityksiä isojen asiakkaiden maksuviiveiltä.
- Voiko viivästyskorosta sopia toisin?
- Yritysten välillä voidaan sopia lakia korkeammasta viivästyskorosta. Kuluttajan vahingoksi ei voi sopia korkolakia ankarammista ehdoista, joten kuluttajasaatavissa laissa säädetty korko on yläraja. Sopimusehto joka ylittää sen on kuluttajaa kohtaan tehoton.
- Kuinka usein viitekorko muuttuu?
- Kahdesti vuodessa. Suomen Pankki vahvistaa sen 1.1. ja 1.7. Viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön. Jos viivästys ulottuu jakson yli, kummallekin jaksolle lasketaan oma korko.
- Mitä perintäkuluja kuluttajalta saa periä?
- Kuluttajalta ei saa periä vakiokorvausta. Ensimmäisen maksullisen muistutuksen saa lähettää aikaisintaan 14 päivää eräpäivän jälkeen, ja siitä saa periä enintään 5 euroa. Perintälaissa on lisäksi euromääräiset ylärajat maksuvaatimuksille ja kokonaiskuluille saatavan suuruuden mukaan.
- Saako viivästyskorolle laskea korkoa?
- Ei. Korkoa korolle eli koronkorko on korkolain mukaan kiellettyä pääsääntöisesti. Viivästyskorko lasketaan alkuperäisestä pääomasta, ei kertyneelle korolle. Tämä on yleinen virhe pitkissä viivästyksissä.
- Onko viivästyskorko arvonlisäverollista?
- Ei. Viivästyskorko ja perintäkulut ovat vahingonkorvauksen luonteisia eriä eivätkä vastiketta myydystä tavarasta tai palvelusta, joten niistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Korko lasketaan kuitenkin laskun verollisesta loppusummasta, koska se on se määrä joka on jäänyt maksamatta.
- Mitä tehdä kun asiakas ei maksa?
- Lähetä ensin maksumuistutus, jossa on eritelty viivästyskorko ja mahdollinen vakiokorvaus. Jos maksua ei kuulu, seuraava vaihe on maksuvaatimus tai perintätoimiston käyttö. Yritysten välisissä saatavissa voi hakea myös maksutuomiota käräjäoikeudesta. Muista, että saatava vanhenee pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.
Liittyvät laskurit
Lähteet
Viimeksi päivitetty 19. elokuuta 2026